Oireet

Oireet alkavat tavallisesti hengitystieinfektion, fyysisen rasituksen tai ärsyttäville hiukkasille (eläinpöly tai siitepöly) altistumisen yhteydessä. Oireita ovat yskä, hengenahdistus, liman eritys ja hengityksen vinkuminen. Lapsilla mukana on usein atooppinen ihottuma tai allerginen nuha. Oireet voivat kehittyä muutamassa päivässä tai vähitellen kuukausien aikana. Hyvin hoidettuna astma on lähes oireeton.

Limakalvoärsytyksen seurauksena, keuhkojen liman eritys kiihtyy, johon elimistö reagoi pyrkien poistamaan ylimääräistä limaa yskimällä. Usein yskä on ns. kuivaa yskää. Yskän jatkuessa hengitys alkaa ajoittain vinkua ja tuntua raskaalta. Fyysisen rasituksen yhteydessä saatetaan tuntea hengenahdistusta ja myös yskä pahenee. Unen aikana keuhkoputket supistuvat herkemmin. Hengityksen vinkuminen illalla makuulle mentäessä ja aamun ahdistusoireet ovat oireina tyypillisiä.

Astmaoireet saattavat ilmaantua toisille vain ajoittain, kuten esimerkiksi keväisin siitepölykauden aikana. Altistuminen kemiallisille aineille työssä voi toisinaan aiheuttaa astmaa. Tällöin oireet vaivaavat enemmän työaikana ja helpottuvat viikonloppuisin ja lomien aikana. Astmalle on tyypillistä, että oireet vaihtelevat myös vuorokauden ajan mukaan tai ilmaantuvat aluksi vain rasituksen yhteydessä.

Astmaan liittyy usein siitepöly-, eläin-, pölypunkki- tai homeallergioita. Monilla on allergista nuhaa, allergisia silmätulehduksia tai atooppista ihottumaa samanaikaisesti. Tällöin puhutaan ns. ulkosyntyisestä eli allergisesta astmasta. Toinen varsinkin vanhemmilla ihmisillä yleisempi astman muoto on ns. sisäsyntyinen astma, johon ei liity atooppista allergiaa.

Noin 5–10 % astmapotilaista saa oireita asetyylisalisyylihaposta (ASA) ja muista tulehduskipulääkkeistä, ja heidän tulisi välttää näitä lääkkeitä. Särkylääkeherkkyys liittyy usein sisäsyntyiseen astmaan. Lapsilla se on harvinainen.