

Lapsilla ilmatiet ovat jo anatomisista syistä suhteessa pienemmät kuin aikuisilla. Astmakohtaus syntyy, kun keuhkoputkien limakalvojen pienet lihakset supistuvat ja ilmatiet kapenevat entisestään. Lapsuusiän infektioastma, paraneekin hoidettuna usein lapsen ja keuhkoputkien kasvun myötä eikä jatku aikuisikään kuten allerginen astma.
Astma on yleisin lasten pitkäaikaissairauksista. Astmalääkitystä tarvitsee noin 5% kaikista suomalaislapsista. Astma voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta monilla kouluikäisillä astmaatikoilla on oireita ollut jo aivan pikkulapsena. Aivan pienillä lapsilla saattaa kuitenkin mennä pitkään, etteivät vanhemmatkaan huomaa lapsen oirehtivan astmaattisesti, jollei lapsella ole varsinaisia astmakohtauksia. Astma on yleisempää allergisilla lapsilla kuin niillä, joilla allergioita pölyille tai ruoka-aineille ei ole havaittu.
Lievien astmaoireiden havaitseminen on usein vaikeaa, varsinkin jos astma sairautena on vanhemmille outo. Lapsi ei mielellään ole sairas ja sopeuttaa hämmästyttävän hyvin toimintonsa vointinsa mukaan. Tämä voi näkyä leikkien muuttumisena rauhallisemmiksi ja haluttomuutena juosta ja rasittaa itseään. Joskus eron lapsen käyttäytymisessä huomaa vasta verratessa sitä muiden saman ikäisten touhuamiseen.
Yleinen oire astmalapsilla on yöllinen yskä, joka tyypillisesti alkaa aamuyöstä ja voi häiritä koko perheen yöunta. Lapsilla erityisen helposti ja selvästi yskä tulee esiin myös rasituksessa. Kylmä ilma on myös erityisen tehokas provosoimaan keuhkoputkia supistumaan. On kuitenkin muistettava että lasta ei saa estää liikkumasta, vaan astma on hoidettava kuntoon niin, että lapsi pystyy elämään täysipainoista, ikätovereitaan vastaavaa elämää ja liikkumaan luontaisten halujensa mukaan.
Hoidossa tähdätään hengitysteiden limakalvojen tulehduksen hoitoon inhaloitavilla kortikosteroideilla. Tulehduksen hoito nopeasti ja tehokkaasti lapsella on tärkeää siksi, että jos tulehduksen annetaan jatkua liian pitkään, saattaa ajan myötä osa toimivasta keuhkokudoksesta korvautua sidekudoksella ja keuhkokudoksen rakenne jäykistyä. Tarvittaessa käytetään avaavaa lääkettä astmakohtausten hoitoon.
Pienimmillä lapsilla käytetään yleensä maskilla varustettua tilajatketta, joka helpottaa lääkkeen annostelua. Yli 4-vuotiailla lapsilla, voidaan siirtyä jauheannostelijoihin.
Lasten astman hoito on yksinkertaista ja hyvin siedettyä. Hoidon tavoitteita ovat pitkät lääkehoitoa vaatimattomat jaksot lievässä astmassa sekä pitkällä tähtäimellä jopa lapsen täydellinen paraneminen. Hyvin hoidettuna lasten astmalla on hyvä ennuste paranemisen suhteen. Lääkitystä ei pidä lopettaa liian aikaisin. Lääkitysmuutoksista on aina keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa. Astman hyvä hoito erityisesti lapsuusiässä parantaa taudin ennustetta. Toimimalla hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti parannat lapsen elämänlaatua. Huolellisesti hoidettuna astman ei vaikuta lapsen elämään.